Tapani Tarvainen

Linux-kannettavan tarvitsijalle markkinatilanne on viime vuosina ollut huononpuoleinen. Sinänsä hyviä koneita kyllä löytyy, jos on valmis maksamaan myös turhasta Windows-lisenssistä, mutta Linux-yhteensopivuuden selvittäminen on vaikeaa. Valmistajat eivät juurikaan asiasta mitään kerro ja vaihtavat komponentteja varoittamatta. Yleisimpiä ongelmanaiheuttajia ovat WLAN-kortit, virransäästöominaisuudet ja erikoiskomponentit kuten kortinlukijat ja webkamerat.

Edistystä on kuitenkin näköpiirissä. Acer on vihjaillut Linux-kannettavan tuomisesta markkinoille tänä vuonna, ja nyt Dell kyselee Linux-tuen tarpeesta osoitteessa www.dell.com/linuxsurvey.

Jokaisen Linux-käyttäjän kannattaa vastata tällaisiin kyselyihin. Mitä enemmän vastauksia Dell saa, sitä enemmän he panostavat Linux-tukeen. Jos yksikin suuri valmistaja alkaa johdonmukaisesti edes dokumentoida koneidensa Linux-yhteensopivuuden, se olisi iso askel ja painostaisi muita tekemään samoin.

Muuten minulle suositeltiin Linux-kannettavaksi tanskalaista Zeptoa. Se ilmeisesti on lähes ainoa vaihtoehto tällä hetkellä, jos haluaa kannettavan suomalaisella näppäimistöllä ilman Windows-lisenssiä. Yhdenkään mallin teknisissä tiedoissa ei kuitenkaan mainita muita käyttöjärjestelmävaihtoehtoja kuin Windows XP tai Vista, eikä Linux-yhteensopivuudesta kerrota mitään täsmällistä. Zeptollekin kannattaisi laittaa palautetta asiasta.

Keskisuomalainen kertoo 13.3.2007, että nettirikollisuuden suhteen Suomi on poikkeuksellisen turvallinen maa. Samaan aikaan McAfee on tehnyt kartan, jossa väri kertoo eri maiden Internet-domainien turvallisuuden, tai huijaripitoisuuden - ja Suomi (siis .fi -domain) on päässyt listan kärkeen kaikkein turvallisimpana maana, karvan Irlannin edellä.

Hauska havaita, että jotain meillä on osattu tehdä hyvin. Silti on turha kuvitella, että olisimme jotenkin erikoisasemassa tai että vaara olisi ohi. Tietoturva ei ole kertahankinta, vaan vaatii jatkuvaa ponnistelua ja ajan tasalla pysyttelyä. Suomessakin ongelmia on ollut esimerkiksi Nordealla.

Keskisuomalaisen artikkelissa pistää silmään yksityiskohta: “Viranomaisena [KRP:n ylitarkastaja Sari Kajantie] ei voi kommentoida, mikä on turvallinen järjestelmä. Kajantie käyttää itse Linuxia.” Minulle ei ole ihan selvää miksei viranomainen voisi kommentoida eri käyttöjärjestelmien turvallisuutta, mutta Kajantie kyllä osaa asiansa – Linuxiin eivät viruksetkaan tartu.

Jos vaihtoehtoina on kallis käyttöjärjestelmä, joka tarvitsee kalliin virustorjunnan ja ilmainen käyttöjärjestelmä, joka ei virustorjuntaa tarvitse, niin… hmm.

Ranskan valtiokin luottaa Linuxiin: seuraavien parlamenttivaalien jälkeen uusien kansanedustajien koneisiin on siellä tulossa Ubuntu Linux (linkki ranskaa osaaville). Toivottavasti Suomi seuraa pian esimerkkiä, onhan Linux täältä kotoisin.

Vaalimainokseni pingviinisymboliikka on herättänyt kysymyksiä. Tietokoneiden kanssa pelanneet toki tunnistivat TuXin jalat, ja joku kysyi kuinka kauan olen Linuxia käyttänyt.

Huomasin etten ole varma. Jotain nykymaailmasta kertonee, että yritin selvittää asiaa Googlella - se löysi 7300 viitettä haulla ‘”Tapani Tarvainen” Linux’. Katselemalla vanhimpia ja muistelemalla päädyin siihen, että ainakin keväällä 1993 olin jo jonkin verran Linuxia käyttänyt, ensimmäiset kokeilut todennäköisesti joskus syksyllä 1992.

Vuosikymmenen loppua kohti Windows-käyttöni väheni tasaisesti. Vielä 1998 lähtiessäni keikalle Saudi-Arabiaan tein läppäriini dual-boot asennuksen, siellä kun oli odottamassa Windows-ympäristö Exchange-posteineen (auh). Kauaa ei kyllä kestänyt kun olin sielläkin asentanut Linux-palvelimen intranettiä ja sähköpostia pyörittämään, ja läppärini Windows-osiokin jäi varsin vähälle käytölle. Palattuani Suomeen keväällä 2000 olen käyttänyt Windowseja hyvin vähän, lähinnä testaustarkoituksessa.

Koodia en Linuxin ytimeen ole tehnyt, sovelluspuolella nimeni saattaa jostain patchista löytyä. En itse asiassa ole ollut missään tekemisissä ytimen kehittäjien kanssa muuten kuin politikoidessa (ohjelmistopatenttidirektiiviä kaadettaessa tuli vaihdettua jokunen sähköposti Alan Coxin ja Linusin kanssa).

Kaikkiin todellisiin tarpeisiin Linux on riittänyt minulle jo kauan, ja viihdyn sen kanssa hyvin. Ennen kaikkea pidän sekä filosofisella tasolla että käytännössä siitä, että järjestelmä on käyttäjälle, siis minulle, avoin - siellä ei ole mitään salaista, mitään mitä en voisi tai saisi muuttaa jos haluan (ja osaan ja ehdin).

Sitäpaitsi pingviinit ovat kivoja. :-)

Afrikanpingviini (Spheniscus demersus), jonka kuvasin Etelä-Afrikassa kesällä 2006.